Skip to content
30.6.2022 14:35 Lukuaika 2 min

Näin itsensätyöllistäjä hyötyy empatiasta

Kun meitä ympäröi hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri, voimme paremmin. Itsensätyöllistäjän kannattaa panostaa empatiataitoihin itsensä ja toimintansa menestyksen vuoksi.

Mielenterveysperustaiset sairauslomat ja työntekijöiden uupuminen lisääntyvät koko ajan. Niistä on tullut uusi kansansairaus sydän- ja verisuonisairauksien rinnalle. Ilmiö ei rajoitu pelkästään Suomeen, vaan on maailmanlaajuinen. Yrittäjähenkisesti työskentelevät kantavat suurempaa vastuuta omasta työstään, joten heidän riskinsä uupua on suurempi.

Empatiataidot ovat tärkeitä kevytyrittäjälle, koska ne suojaavat stressin negatiivisilta vaikutuksilta. Kun empaattinen vuorovaikutus lisääntyy, samalla kasvaa myös henkinen hyvinvointi. Lisäksi se vaikuttaa myönteisesti fyysiseen terveyteen. Myötätuntoisen ilmapiirin vaaliminen töitä tehdessä käynnistää hyvän kierteen, joka vahvistuu ajan myötä.

Mitä empatia on?

Myötätunto ja empatia tarkoittavat eri asioita. Myötätuntoa pitkään tutkinut tutkija Miia Paakkanen määrittelee ne seuraavalla tavalla: Empatia on ihmisen sisäsyntyinen kyky, jonka yksi osa on myötätunto.

Muut empatian osat ovat kognitiivinen empatia ja affektiivinen empatia. Myötätunto on toisesta välittämistä ja hänen hyväkseen toimimista. Kognitiivinen empatia on kyky kuvitella toisen sisäistä maailmaa. Affektiivinen empatia on kyky tuntea toisen tunteet omassa kehossa.

Uskomukset ohjaavat käytöstämme

Meidän uskomuksemme määrittelevät meidän suhtautumistamme toisiin ihmisiin ja meille tapahtuviin asioihin. Maailmankuvamme näkyy myös käytöksessämme. Jos ajattelemme ihmisten olevan itsekkäitä ja vain omaa etuaan ajattelevia, käyttäydymme itsekin todennäköisemmin itsekkäästi. Uskomuksen voima kasvaa ryhmässä.

Uskomuksiimme tutustuminen on kannattavaa. Vain näin voimme tunnistaa ne, joiden muuttaminen olisi meille hyödyksi. Joskus riittää, että niiden vaikutuksesta on tietoinen.

Uskomusten muuttaminen on hankalaa, koska ne ovat meille tärkeitä ja erottamattomalta tuntuva osa minäkuvaamme. Usein kimmoke niiden muuttamiseen tulee uudenlaisista kokemuksista, jotka pakottavat arvioimaan asioita uudestaan. Itsensä ja ajatustensa kyseenalaistaminen auttaa näkemään asioissa eri puolia ja edistää havainnointikyvyn joustavuutta.

Rakkauden mikrohetkistä vahvistusta sosiaalisiin suhteisiin

Myötätunnon tunteminen ja sitä välittävien tekojen tekeminen on helppoa, kun suhtaudumme jo valmiiksi positiivisesti ihmiseen. Sen sijaan tilanteissa, joissa olemme tekemisissä ihmisen kanssa, josta emme pidä, on myötätuntoinen suhtautuminen toiseen huomattavasti hankalampaa. Ainakin osa meistä suhtautuu varautuneemmin tuntemattomiin, joten uusien ihmisten tapaaminen haastaa empatiakykyjämme.

Haastavat lähtökohdat eivät estä empatian tuntemista, jos empatiataitoja on harjoitellut ja opetellut purkamaan esteitä sen tuntemisen tieltä. Kun jaamme hetkellisesti myönteisiä tunteita jonkun toisen kanssa, se vahvistaa vagushermoa eli sisäistä rauhoittajaamme. Tällaisia ohimeneviä ja lyhyitä myönteisen vuorovaikutuksen hetkiä kutsutaan rakkauden mikrohetkiksi. Niitä voi ja kannattaa viljellä työelämässäkin.

Hyvät suhteet ympäröiviin ihmisiin ja yhteisöihin ovat itsensätyöllistäjän tärkeintä valuuttaa. Toimivien verkostojen ja luottamuksen avulla pidämme helpommin vanhat asiakkaat ja uudet vakuuttuvat osaamisestamme.

Itsemyötätunto edistää ystävällisyyttä

Jos myötätuntoinen vuorovaikutus tuntuu hankalalta tuoda käytäntöön, hyvä aloituspiste on meissä itsessämme. Puhutellessamme itseämme lempeämmin hankalissa tilanteissa, teemme niin helpommin myös muiden kanssa. Tarkoitus ei ole kieltää virheitä tai hankalia hetkiä, vaan tunnustaa inhimillisyytemme ja keskeneräisyytemme ja suhtautua niihin rakentavammin.

Ystävällinen puhe itsellemme edistää kykyämme toipua stressaavista tilanteista ja oppia virheistämme. Kun emme kadota omanarvontuntoamme tehtyämme virheen, meidän on helpompi tunnustaa tapahtunut ja muuttaa toimintaamme jatkossa. Jos sen sijaan sättisimme itseämme loputtomiin jokaisesta virheestä, emme ehtisi pian muuta tehdäkään ja mikään projektimme ei edistyisi. Ystävällisyys itseä kohtaan tekee meistä tuottavampia.

Kevytyrittäjänä ei voi menestyä, ellei tee ainakin muutamia virheitä matkan varrella, joten kyky jatkaa niistä huolimatta on välttämätön.

Lähteet:

Miia Paakkanen: Empatian voima työssä (2022)

Teija Peltoniemi ja Jenni Stammer: Tärkein aivohermosi saattaa olla avain kehosi ja mielesi terveyteen

Miia Paakkanen: Myötätunto ehkäisee uupumusta kuudella tavalla (Telma 29.11.2017)

Docventures: Myötätunto synnyttää laadukkaampia sosiaalisia yhteyksiä