Skip to content
28.6.2022 10:00 Lukuaika 2 min

Mitä on työhyvinvointi? Termi tutuksi

Työhyvinvointi rakentuu muun muassa fyysisesti ja henkisesti turvallisesta työympäristöstä, palautumisen mahdollisuuksista, työn imusta ja työpaikan myönteisestä ilmapiiristä. Työhyvinvointiin liittyvistä seikoista korostuvat nykyaikana erityisesti psyykkistä hyvinvointia edistävät puolet.

Työhyvinvointia edistetään työpaikoilla monenlaisin keinoin. Organisaation sisäinen kulttuuri ratkaisee paljon. Työhyvinvoinnin perusteisiin kuuluu pitää huolta, että työpaikan yhteiset pelisäännöt ovat kaikilla hallussa ja muodostetaan yhteisiä tavoitteita, joihin kaikki sitoutuvat.

Riskien hallinnasta eteenpäin

Ennen näkökulma työhyvinvointiin oli riskipainotteinen, koska työhyvinvoinnin tutkimus on lähtenyt käyntiin stressitutkimuksesta. Stressin ajateltiin olevan yksilön reaktio ympäristöstä tuleviin epämiellyttäviin ärsykkeisiin.

Keskittyminen pelkkään stressinhallintaan ei kuitenkaan riitä, koska se ei auta vahvistamaan työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä tekijöitä. Positiiviseen psykologiaan pohjautuva voimavarojen tunnistamista ja vahvistamista kehittävä suuntaus on saanut nykyään vahvemmin jalansijaa organisaatioiden tavoissa pitää huolta työntekijöistään.

Työkyky on työhyvinvoinnin tärkeä osa

Työkykyä pitkään tutkinut professori Juhani Ilmarinen on kehittänyt työkyvyn kuvaamiseen talomallin. Talossa on neljä kerrosta, joista alin on henkilön oma terveys. Psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä huolehtiminen on tärkeintä työkyvyn kannalta, joten sen päälle rakentuu koko talo.

Toisessa kerroksessa on henkilön osaaminen. Ammatillista osaamista jokainen käyttää työssään joka päivä, joten se on ilmiselvästi hyvin tärkeä osa työkyky. Nykyään on oltava valmis kehittämään osaamistaan koko uran ajan, sillä osa opituista tiedoista ja taidoista vanhenevat ajan myötä. Lisäksi esimerkiksi uralla eteneminen edellyttää oman osaamisen kehittämistä.

Kolmannessa kerroksessa ovat henkilön arvot ja asenteet työtä kohtaan. Jos työ tuntuu mukavalta ja motivoivalta, se on työkykyä edistävää. Jos työ sen sijaan tympäisee, eikä työpaikalla viihdy, työkyky luonnollisesti heikkenee.

Neljäs kerros on työpaikan johtamisesta, ympäristöstä ja ilmapiiristä rakentuva osa. Johdon vastuulla on kehittää organisaation kulttuuria siihen suuntaan, että ihmiset voivat hyvin. Tämä osa on ylimpänä kuvaamassa myös sitä seikkaa, että toisinaan työn vaatimukset kasvavat niin raskaiksi, että ylin kerros painaa kaikkia muita työkyvyn osa-alueita kasaan.

Talon pihapiiri koostuu läheisistä ihmissuhteista ja yhteiskunnasta muodostuvista verkostoista, jotka vaikuttavat talon sisäisiin tapahtumiin.

Talomallin on tarkoitus kiinnittää huomio siihen, että kaikkia kerroksia tulisi vahvistaa työuran aikana tasaisesti. Jos keskittyy vain yhteen kerrokseen, tulos on epätasapainoinen, eikä lopulta edistä työkykyä.

Katse voimavaroihin

Kun työyhteisö sopii, että nyt parannetaan työhyvinvointia, kannattaa katse kääntää voimavaroihin. Nämä vahvuustekijät mahdollistavat työstä nauttimisen.

Panostus vahvuuksien vaalimiseen tekee ihmisille ja organisaatioille hyvää, sillä se auttaa reagoimaan muutoksiin ja vastoinkäymisiin paremmin sekä tekee ajattelusta joustavampaa ja luovempaa.

Nykymaailmassa ei pärjää pelkällä ahkeralla suorittamisella, koska elämme ympäristössä, joka on paitsi monimutkainen, myös hetkittäin hankalasti ennustettava. Vahvuuksiin nojaava toiveikkuus ohjaa ihmisiä kehittämään työpaikkaansa yhteisvoimin ja se parantaa työhyvinvointia.

Myönteinen ilmapiiri edistää luottamusta sekä omaan työyhteisöön, että yhteistyökumppaneihin. Positiivisia tunteita täytyy olla enemmän suhteessa negatiivisiin, sillä jälkimmäiset koetaan voimakkaammin. Tarkoitus ei ole yrittää poistaa ikäviä tunteita työpaikalta, vaan vaalia hyvää, jotta hankalista paikoista selvittäisiin helpommin.

Kehittäminen käyntiin koulutuksella

Lisää työhyvinvointi vinkkejä voi hakea muun muassa erilaisten asiantuntijaorganisaatioiden järjestämistä koulutuksista. Työhyvinvointi koulutus tarjoaa vahvan tietopohjan kehitystyöhön, mutta hyvien tulosten saavuttamiseksi tarvitaan koko henkilöstön osallistumista prosessiin. Alkuun pääset esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksessa. Siellä koulutuksen suorittaneet saavat työhyvinvointikortin.

Lähteet:

Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka: Työhyvinvointi (2016)

Työterveyslaitos: Työkykytalo

Työturvallisuuskeskus: Työhyvinvointikortti-koulutus