Skip to content
26.11.2021 19:52 Lukuaika 7 min

Kevytyrittäjyys vai toiminimi - miten vertailla kuluja?

Kevytyrittäjyyttä ja sen kustannuksia verrataan mielellään toiminimiyrittäjyyteen. Vertailu on haasteellista, sillä kevytyrittäjän palvelumaksuihin sisältyy sellaisia palveluita, joista toiminimiyrittäjä joutuu maksamaan pitkän pennin. 

Kaikkia kuluja on vaikea huomioida

Yle julkaisi syksyllä vertailun, jossa asetettiin vastakkain toiminimiyrittäjyydestä ja kevytyrittäjyydestä aiheutuvia kuluja. Vertailu oli kuitenkin hieman ongelmallinen, sillä toiminimiyrittäjälle ei artikkelissa oltu laskettu esimerkiksi kirjanpidosta kertyviä kustannuksia, jotka kevytyrittäjällä sisältyvät palvelumaksuun.

Kirjanpitokustannukset saattavat kuitenkin olla merkittävä osa yrittäjän kiinteitä kuluja. Kirjanpitäjän tuntihinta on noin 40€, joten kuukaudessa kirjanpito maksaa toiminimiyrittäjälle noin 40 - 100€. Kirjanpitäjän vastuulle voi jättää yhteydenpidon verottajaan, vaikka yrittäjä onkin viime kädessä vastuussa tiedoista itse. Verottaja tarvitsee säännöllisesti tiedot yrityksen tapahtumista, vaikka mitään laskutettavaa ei muodostuisikaan. Tiedot tulee antaa kuukausittain verottajan ilmoittamiin päivämääriin mennessä. Kevytyrittäjällä tätä velvollisuutta ei ole. 

 

Tähän päälle kannattaa hankkia ainakin vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Kevytyrittäjällä nämä vakuutukset sisältyvät palveluhintaan.

 

Toiminimiyrittäjän oletettiin myös jutussa toimivan ilman vakuutuksia, vaikka esimerkiksi tapaturmavakuutus on lähes jokaisen yrittäjän hankintalistan kärjessä. Vakuutukset kannattaa kilpailuttaa vakuutusyhtiöillä. Rakennusalalla tapaturmavakuutus on vuodessa noin 1500 €, toimistotyössä ehkä noin 500€. Tähän päälle kannattaa hankkia ainakin vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Kevytyrittäjällä nämä vakuutukset sisältyvät palveluhintaan.

Yle laski jutussaan 31 000 euroa vuodessa tienaavalle kuvitteelliselle Markukselle palvelumaksujen hinnaksi 1250€ ja lisämaksuiksi 725€. Lisämaksu sisältyy kuitenkin vain joidenkin laskutuspalveluiden piilokuluihin. Esimerkiksi Omapajalla palvelumaksu on aina kiinteähintainen 7 – 5% /lasku ilman lisämaksuja tai piilokuluja. 

Myös laskutus maksaa

Useat yksinyrittäjät hoitavat laskutuksen tilitoimiston sijaan jonkin laskutusohjelman kautta. Laskutusohjelma huolehtii automaattisesti eräpäivistä, muistutuksista, ostoista, suorituksista ja arkistoinnista. Näiden laskutusohjelmien hinnat vaihtelevat kuukausittaisista kuluista laskukohtaisiin, kiinteähintaisiin tai vuositasolla maksettaviin paketteihin. Edullinen yksinyrittäjän paketti pienellä laskutusmäärällä maksaa esimerkiksi noin 30€/kk. 

 

Palvelut mainostavat mielellään ”ilmaisia” laskutusohjelmia, joihin todellisuudessa sisältyy maksuja.

 

Palvelut mainostavat mielellään ”ilmaisia” laskutusohjelmia, mutta todellisuudessa niihin sisältyy paljon piilokuluja tai maksuja, jotka alkavat juosta esimerkiksi kuukauden velattoman käytön jälkeen. Laskun voi periaatteessa askarrella vaikka itse, mutta arkistointi, alv:in ynnääminen, myynnin kokonaisvaltainen tulos sekä maksumuistutukset täytyy silloin hoitaa käsityönä. Omapajan kevytyrittäjällä laskutus sisältyy täysin palvelumaksuihin, eikä siitä veloiteta erikseen.

kevytyrittajyys-keskity-osaamiseesi

Toiminimiyrittäjän tulee varautua kiinteisiin kuluihin jotka juoksevat, vaikka palkka ei joka kuukausi yltäisikään haluttuun summaan.

Palvelumaksu sisältää paljon muutakin kuin laskun lähetyksen

Laskutuspalvelun kautta kevytyrittäjä saa apua ja palvelua, jotka ulkoa hankkiessa voisi aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Omapaja tarjoaa muun muassa henkilökohtaista neuvontaa sekä raportit vuoden menoista, tuloista ja muista kustannuksista.

Erittäin hyvänä palveluna Omapaja tarjoaa kaikille kevytyrittäjilleen ilmaiset, laadukkaat kotisivut, joita voi helposti kustomoida omien tarpeiden mukaan. Pelkästään kotisivujen luonti ja ylläpito voi haukata näkyvän palan yrittäjän kuukausittaisista maksuista, mutta ilman nettinäkyvyyttä harva yritys hengittää.

Hyvän kotisivun voi saada noin 1000€ - 3000€ summalla. Sivuston ylläpidon voi hoitaa itse tai antaa päivittämisen asiantuntian tehtäväksi. Ylläpito maksaa ulkoistettuna pienellä tapahtumamäärällä ja rajatulla sisällöllä joitakin kymmeniä euroja kuukaudessa. 

Moni epäilee, että kevytyrittäjä ei voi pistää mitään hankintoja verotukseen. Kyllä voi, samoin edellytyksin kuin palkansaajakin. Esimerkiksi työhuonevähennyksen voi anoa jokainen kotonaan edes osittain työtä tekevä kevytyrittäjä. Tulonhankkimskulut, kuten ammattikirjallisuus, työvaatteet, työtietokoneet ja koneeseen tarvittavat ohjelmat saa myös ilmoittaa verottajalle.

Nämä palvelut sisältyvät Omapajan kevytyrittäjän palvelumaksuun:

  • Laskujen lähetys kotimaisille ja ulkomaisille asiakkaille postitse, sähköpostitse tai verkkolaskuna

  • Korttimaksujen kirjaaminen

  • Kulukorvausten ja matkakorvausten käsittely

  • Automaattiset maksumuistutukset asiakkaille

  • Vapaaehtoinen ja oikeudellinen perintä

  • Kirjanpito, ilmoitukset ja maksujen tilitys Verohallinnolle

  • Tapaturmavakuutus, oikeusturvavakuutus ja toiminnan vastuuvakuutus

  • YEL-maksujen hallinnointi ja tilitys vakuutusyhtiölle

  • Palkanmaksu ja palkkatodistukset

  • Tilaajavastuulain mukaiset ilmoitukset ja selvitykset

  • Ilmaiset kotisivut ja työtarjoukset

  • Valmiit sopimuspohjat toimeksiantosopimuksen ja tarjouksen tekemiseen

  • Asiakaspalvelu puhelimitse ja sähköpostilla arkisin 8.30-16, chat-asiakaspalvelu arkisin 8-22 ja viikonloppuisin 9-18

Kiinteät kulut, epäsäännölliset tulot

Yle julkaisemassa jutussa esimerkkinä toimi yrittäjä, jolla on suhteellisen hyvät, kuukausittaiset tulot. Todellisuudessa esimerkiksi aloitteleva yrittäjä tuskin yltää heti kovin hyvään tulokseen, säännöllisyydestä puhumattakaan. Yrittäjällä kuitenkin juoksevat kiinteät kulut, vaikka palkkaa ei tulisikaan.

Omapajan kevytyrittäjä maksaa palvelumaksun laskutuksen yhteydessä ainoastaan niinä kuukausina, kun laskutettavaa syntyy. Jos kevytyrittäjä heittää tasan yhden työkeikan vuodessa, hän maksaa palvelumaksun ainoastaan tuosta yhdestä kerrasta. Yrittäjällä kulut, raportoinnit ja tilinpäätökset ovat säännöllisiä, riippumatta siitä, kertyykö töitä jokaiselle kuukaudelle.

 

Kevytyrittäjä maksaa palvelumaksun laskutuksen yhteydessä ainoastaan niinä kuukausina, kun laskutettavaa syntyy.

 

Kevytyrittäjän, jonka toiminta ei ole kokopäiväistä, on mahdollisuus saada hiljaisina aikoina työttömyyskorvausta. Yrittäjällä samaa mahdollisuutta ei välttämättä ole. Työttömyyskorvauksista tulisi olla hyvissä ajoin yhteydessä omaan TE-toimistoon.

Onko kustannus tärkein kriteeri?

Kustannusten vertailu on siinäkin mielessä haastavaa, että suurinta osaa kevytyrittäjistä kiehtoo toiminnan helppous ja byrokratian vähäisyys, ei se, säästääkö euron tuossa tai tuossa kohtaa. Moni yrittäjä ulkoistaa palvelut, kuten juuri kirjanpidon tai tilinpäätöksen, vaikka ne periaatteessa voisi tehdä itsekin.

Ulkoistamalla asiat oma työtaakka käy kuitenkin kevyemmäksi, mikä taas vähentää mokaamisen vaaraa tai stressiä. Maksammehan elämässämme muistakin palveluista, kuten remonteista, siivouksesta, auton huollosta, hiusten leikkaamisesta tai valmiista ruoasta, vaikka kaiken tämän voisi itsekin tehdä rahan säästön nimissä.

Tartu vain luotettavaan laskutuspalveluun

Ylen julkaisemassa jutussa puitiin myös laskutuspalveluiden mahdollistamia väärinkäytöksiä ja työnantajan asettamia ”pakkoyrittäjyyden” ansoja. Laskutuspalveluita vertaillessa on ehdottoman tärkeää huomioida palvelun luotettavuus sekä laskutuspalvelun asiakkaiden omat kokemukset.

 

Luotettavan laskutuspalvelun tehtävänä on auttaa ja tukea kevytyrittäjää hänen itse valitsemallaan uralla

 

Luotettavan laskutuspalvelun tehtävänä on nimenomaan auttaa ja tukea kevytyrittäjää hänen itse valitsemallaan uralla, ei missään nimessä sitouttaa häntä vastentahtoisesti tietyille yrityksille.

Kevytyrittäjyys on yksi polku yrittämisen tiellä

Kevytyrittäjyys on parhaimmillaan toimintaa kokeillessa tai asiakaskuntaa kasvattaessa. Se tuo myös turvaa taloudellisesti epävarmoina aikoina. Siinä vaiheessa kun omasta bisneksestä alkaa toden teolla tahkota rahaa kuukausitasolla, liikevaihto kasvaa ja työntekijöitä halutaan palkata, voi ”oikeaan” yrittäjyyteen hyppääminen olla paras vaihtoehto.

Samoin suosittelemme verotuksellisista syistä oman toiminimen tai esimerkiksi osakeyhtiön perustamista silloin, kun halutaan siirtyä pelkän palvelun tarjoamisesta tuotteiden myyntiin. Oma yritys on järkevä perustaa myös silloin, kun yrityksen pyörittäminen vaatii isoja investointeja.

Kevytyrittäjyyttä ei tulisi nähdä toiminimiyrittäjyyden vastakohtana, vaan askelkivinä yrittäjyyden polulla. Kevytyrittäjän tie on tasainen ja varma, mutta epävakaammalle yrittämisen polulle on helpompi astua, kun reitti on valmiiksi tuttu.