Omapajan yrittäjäkoulu – Oppimateriaalia itsensä työllistäjille

Kesätöihin 14 -vuotiaana – Ilja on ”Polkeva ruohonleikkaaja”

Kirjoittanut Sampsa Veteläinen | 31.5.2021 18:22

7-osaisessa juttusarjassa seurataan 14-vuotiaan Iljan kesää kevytyrittäjänä oman ruohonleikkauspalvelun parissa. Ensimmäisessä osassa tutustutaan siihen, kuinka idea pannaan konkreettisesti käytäntöön!

Kesätyöpaikan voi luoda myös itse – näin idea muuttuu käytännöksi!

Ajatus lähti lähti liikkeelle keskustelusta papan kanssa. Suunnitelmissa oli kesätyö joka työllistäisi molemmat, eläkeläisen ja koululaisen. Sellainen voisi olla vaikkapa yritys, joka tarjoaisi asiakkaille ruohonleikkausta ja pihatyöpalveluita. Pappa jätti suunnitelman puheen tasolle mutta pojanpoika, 14-vuotias Ilja Veteläinen innostui. Hänhän voisi tarjota ruohonleikkauspalvelua yksinkin! Kokemusta oli kertynyt jo edelliskesänä oman ja naapurin pihanurmen parturoinnista.

Idea: palvelu kannattaa ajatella nuoren omien kykyjen ja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Ruohonleikkaamisen lisäksi kesätyöläinen voi tarjota esimerkiksi lastenhoitopalvelua, pienten koululaisten viriketoimintaa, ikkunanpesua, maalauspalvelua, polttopuiden pilkkomista, kesäjuhlien valokuvausta, mökkitalkkarin töitä, mattojen pesua, marjojen poimintaa, lemmikkien hoitoa lomareissun ajaksi – hulluiltakin kuulostavia ajatuksia kannattaa heitellä makusteltaviksi!

Paperityöt muiden murheeksi – laskutuspalvelun käyttö on helppoa nuorellekin!

Oman rahan ansaitseminen oli Iljasta kieltämättä houkutteleva ajatus, mutta suurimman motiivin toi mahdollisuus oppia työntekoa ja päästä työelämän makuun. Nuoren on yksin vaikea saada käsitystä todellisista mahdollisuuksistaan, joten Iljakin kääntyi mietinnöissään isänsä puoleen. Yhdessä isän kanssa pohtien ruohonleikkauspalvelu päätettiin käynnistää kevytyrittäjänä.

Ilja hankki erillisen tavarakärryn leikkurin, trimmerin ja polttoaineiden kuljetukseen. Kuvassa oleva kärry osoittautui liian pieneksi, joten isompi kärry meni heti ostoslistalle.

Omapajan kautta Ilja pystyy laskuttamaan mahdollisia asiakkaitaan helposti. Laskutuspalvelun lisäksi tarvitaan pankkitili, jonne palkka maksetaan. Se Iljalta jo löytyi. Talouden seuraaminen Omapajan kautta on helppoa: Omapaja ilmoittaa Iljalle sähköpostilla aina kun asiakas on maksanut Iljan lähettämän laskun.

Palkanmaksu: nuorelle kannattaa perustaa oma tili jonne palkka maksetaan. Laskuttamalla laskutuspalvelun kautta nuori konkreettisesti näkee, kuinka rahan ansaitseminen käytännössä tapahtuu ja mitä siihen kuuluu. Nuorten veroprosentti on tavallisesti hyvin pieni, joten harmaata taloutta ei kesätyössä ole hyödyllistä suosia. Kevytyrittäjyys on ilmaista ja helppoa, laskutuspalvelu hoitaa kaiken kirjanpidon ja byrokratian. Omapajan kevytyrittäjänä nuoresta ei kuitenkaan tule ”oikeaa” yrittäjää eikä hän saa Y-tunnusta.

Töitä ei kannata ahnehtia, suunnittele ajankäyttö etukäteen!

Kesäloman ajatus on ladata akkuja ja palautua raskaasta kouluvuodesta. Se on jäätelön syönnin, kalastelun ja kavereiden kanssa hengailemisen aikaa! Siksi Iljakaan ei halunnut käyttää lomaansa kokonaisuudessaan töihin. Ilja asetti tavoitteekseen noin viisi asiakasta, joiden ruohon hän kävisi leikkaamassa kerran viikossa koko kesän ajan. Näin taakka ei kerry liian suureksi. Viidestä asiakkaasta tuntimäärän voisi ajatella olevan noin 10 – 15 tuntia viikossa, sen määrän Ilja kuvittelisi jaksavansa hallita.

Ajankäytön suunnittelu: kaksi viikkoa on jo todella hyvä pätkä kesätöille! Enemmänkin nuori voi tehdä oman halun ja innostuksen mukaan, mutta töitä ei ole syytä ahnehtia. Parempi on hankkia muutama vakituinen asiakas pitkällä tähtäimellä kuin sieltä täältä pieniä keikkoja. Jatkuva asiakashankinta ja liian suuri työkuorma uuvuttaa nuoren helposti.

Mitä välineitä työn tekemiseen tarvitaan? Kuka ne kustantaa?

Ilja joutui vielä pohtimaan työn konkreettisia puolia. Millä leikkurilla hän leikkaa nurmikon? Jos kaikilla asiakkailla on hyvin erilainen kone, saako hän koneen päälle helposti? Mistä hän saa tarpeen tullen polttoainetta? Entä jos kone tarvitsee huoltoa? Isän kanssa keskustellessa parhaimmaksi ajatukseksi nousi koneen hankinta itse, omin kustannuksin. Ruohonleikkuria Ilja voisi kuljettaa paikasta toiseen polkupyörän perävaunussa: tästä syntyikin nimi ”Polkeva ruohonleikkaaja.” Isä ja poika sopivat, että isä maksaa alkuhankinnat ja Ilja maksaa välineet takaisin ensimmäisestä palkastaan.

Alkuhankinnat: heti alkuun on tarpeen listata vaikka paperille ylös, millaisia välineitä, tavaroita tai tiloja kesätyö vaatii. Helpointa on kustantaa tarvikkeet itse kuin arpoa asiakkaiden mahdollisuutta niiden hankintaan. Oma ruohonleikkuri ja peräkärry on alkuun iso investointi, mutta omien välineiden käyttö kannattaa huomioida hinnoittelussa. Veroilmoitusta täyttäessä materiaalikustannukset voi ilmoittaa tulonhankkimismenoina.

Näin Ilja eteni kesätyösuunnitelmissaan:

- Idea ruohonleikkauksesta: sen Ilja osaa ja pystyy toteuttamaan itsenäisesti.

- Oma pankkitili, jolle palkka maksetaan, oli Iljalla jo valmiiksi.

- Rekisteröityminen Omapajan kevytyrittäjäksi. Se on ilmaista, eikä sido Iljaa vielä mitenkään, vaikka hanke syystä tai toisesta kaatuisi.

- Ajankäytön suunnittelu. Ilja halusi tehdä kesällä muutakin kuin töitä, kuten kalastella, frisbeegolfata ja nauttia kavereiden seurasta. Asiakasmäärä saisi pysyä maltillisena.

- Alkuhankinnat. Ilja päätti itse ostaa ruohonleikkurin jota käyttää kohteissa. Näin hänellä on aina tuttu ja toimiva peli, jota hän osaa vaikeuksitta käyttää. Polkupyörän perään Iljalle hankittiin kärry, jotta paikasta toiseen siirtyminen sujuisi mutkattomasti.

Nyt oli aika ryhtyä metsästämään asiakkaita! Mitä heidän kanssa sovitaan ja kuinka asiakkaita ylipäätään saadaan? Sitä Ilja pohtii blogisarjan osassa 2/7. Pysy kuulolla!

Tässä 7-osaisessa sarjassa olemme seuranneet Ilja Veteläisen kesää ja kevytyrittäjäuran etenemistä idesta työpestin päätökseen asti. Sarjan muut osat löydät alta: