Laskutuspalveluala ja sen mahdollistama kevytyrittäjyys on yksi tämän hetken nopeimmin kasvavista toimialoista Suomessa. Suurin syy tähän ovat epäilemättä työmarkkinoiden muuttuneet tarpeet.
Monet työnantajat ovat viime vuosina siirtyneet ostamaan osaamista täsmällisiin tarpeisiin jäykkään ja sitovaan työsuhteeseen palkkaamisen sijaan. Joustavuudesta osa työnantajista on valmiita maksamaan jopa vähän ylimääräistä, mistä henkilöstövuokraustoimialan voimakas kasvu on havainnollinen esimerkki.
Työntekotapojen muutosta on alkanut tapahtua myös työntekijöiden asennetasolla. Varsinkin nuoret ovat alkaneet entistä enemmän miettiä yrittäjyyttä vaihtoehtona palkkatyölle. Ja monet eläkkeelle ikänsä puolesta jääneet, mutta mukavasti työkuntoiset ihmiset taas haluavat jatkaa töitä vielä varsinaisen uransa jälkeenkin. Työskentelyn muoto muuttuu tällöin usein palkkatyöstä yrittäjyydeksi.
Kevytyrittäjyys on ja ei ole kevyempää yrittäjyyttä
Yrittäjyyden suosion kasvu on tuonut markkinoille vaihtoehtoisia tapoja toimia yrittäjänä. Se on hyvä, sillä vaikka yrittäjyysintoa löytyisi, kaikki eivät ole valmiita perustamaan omaa yritystä. Laskutuspalveluala, josta käytetään myös nimeä kevytyrittäjyys, mahdollistaa yrittäjänä työskentelyn ilman oman yrityksen perustamista.
Laskutuspalvelun kautta voi yhtä lailla laskuttaa yksittäisiä työsuorituksia kuin toimia täysipäiväisenä yrittäjänäkin. Palvelu hoitaa käyttäjiensä kirjanpidolliset ja verotukselliset velvoitteet.
Mitä etua palvelusta sitten on?
Laskutuspalvelun käyttäjä välttää lähes kaikki yrittäjyyteen liittyvät paperityöt ja saa tulonsa palkkana. Laskutuspalvelun käyttäjä eli kevytyrittäjä on kuitenkin juridiselta statukseltaan yrittäjä, ja on siten itse vastuussa omasta asiakashankinnastaan, työnsä tekemisestä sekä työnsä lopputuloksesta.
Kevytyrittäjyyden yleistyessä yhä useampi pääsee toteuttamaan omaa osaamistaan ilman yrittäjyyteen usein yhdistettävää byrokratiaa.
Terminä kevytyrittäjä on toisaalta hieman harhaanjohtava, toisaalta hyvin kuvaava: kevytyrittäjyys ei ole asiakkaiden löytämisen tai riskien suhteen yhtään sen kevyempää kuin ”oikea” yrittäminenkään, mutta paperitöiden osalta kevytyrittäjyys on aidosti kevyempää.
Parhaimmillaan laskutuspalveluala poistaa yrittäjyyden aloittamisen esteitä.
Laskutuspalvelut soveltuvat kaikkein parhaiten omaan osaamiseen perustuvien palveluiden, siis oman työn, myymiseen. Oivallisia esimerkkejä ovat freelance-tyyppiset henkilöt, kuten valokuvaajat, graafikot, kääntäjät tai toimittajat, joiden tarjoamat palvelut perustuvat täysin omaan osaamiseen ja joiden osaamista toimeksiantajat haluavat usein ostaa helposti laskulla.
Kevytyrittäjyyden edut
Laskutuspalvelu on vastuullisesti käytettynä loistava mahdollisuus myydä omaa osaamistaan yrittäjämäisesti ilman, että tarvitsee välittää yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvästä byrokratiasta. Se on paperitöiden osalta helpompi tapa toimia yrittäjänä, eikä kevytyrittäjän tarvitse vaivata päätään vakuutuksilla, veroilmoituksilla tai ennakkoperintärekisteriasioilla.
Laskutuspalvelun käyttäjä voi käyttää aikansa tuottavan työn tekemiseen samaan aikaan, kun laskutuspalveluyritys hoitaa palvelunsa käyttäjien kaikki viranomaisvelvoitteet. Huipputaitava kirvesmies kun ei välttämättä ole yhtä kätevä veroilmoitusten täyttämisessä, eikä hänen arvokasta osaamistaan kannata sellaiseen hukatakaan.
Laskutuspalvelualan mahdollistaminen on hieno kädenojennus Verohallinnolta, ja sen käytössä voittavat yhtä lailla laskutuspalvelun käyttäjä kuin verottajakin. Laskutuspalveluyritysten avulla on mahdollista vähentää harmaan talouden riskiä, kun töitä pystyy helposti tekemään ja teettämään ilman ylimääräistä byrokratiaa.
Laskutuspalveluyritysten avulla on mahdollista vähentää harmaan talouden riskiä.
Esimerkiksi sivutoimisessa yrittäjyydessä tai lyhytkestoisessa yritystoiminnassa oman y-tunnuksen perustaminen ei välttämättä houkuttele, jolloin laskutuspalvelun kautta saadaan paperityöt hoidettua laillisesti ja sujuvasti.
Yrittäjyyden kynnyksen aleneminen
Laskutuspalvelu madaltaa yrittäjyyden kynnystä, sillä yrittäjänä toimimista on mahdollista kokeilla ilman yrityksen perustamiseen liittyviä paperitöitä. Nykyisin hyvin monelle polku varsinaiseen yrittäjyyteen kulkeekin laskutuspalvelun kautta.
Yrittäjyyden alkuvaiheessa työttömyysturva on käytännössä helpompi säilyttää laskutuspalvelun kautta kuin oman yrityksen y-tunnuksen alla, vaikka periaaitsentteessa TE-toimiston sääntöjen pitäisi olla molemmissa muodoissa samat. Kevytyrittäjyyspalvelun kautta harjoitettu sivutoiminen yritystoiminta ei myöskään pääsääntöisesti ole esteenä myöhemmin starttirahan saamiselle, jos sivutoiminen yritystoiminta muutetaan päätoimiseksi.
Laskutuspalveluiden käyttö mahdollistaa myös helpomman tavan päästä työnsyrjään kiinni. Jos työnantajan kynnys työntekijän palkkaamiseen on korkea, kynnystä alentaa huomattavasti mahdollisuus hankkia työprojekteja tai -suorituksia kevytyrittäjältä.
Esimerkiksi IT-alan yritys voi tilata osaajalta ensin toimeksiantona työnäytteen, jolla osaaja voi vakuuttaa yritykselle olevansa hyvä valinta tiimiin. Kun osaaja hoitaa työnsä hyvin, hänen palkkaamisensa työsuhteeseen on paljon riskittömämpää.
Yrittäjyyden helpottuessa ja uusien, kevyempien yrittämisen muotojen yleistyessä yhä useampi pääsee toteuttamaan haaveitaan ja intohimojaan ilman yrittäjyyteen usein yhdistettävää byrokratiapeikkoa. Yrittäjämäisen toimintatavan helpottuminen mahdollistaa entistä useammille omien haaveiden ja unelmien toteuttamisen. Yrittäjyys tuo mukanaan vapauden päättää omasta työntekemisestä, ja se antaa paremman mahdollisuuden myös vaikuttaa omaan ansaintaan.
Yrittämisen vapaus lisää ihmisten työmotivaatiota ja -innostusta.
Yrittämisen vapaus lisää ihmisten työmotivaatiota ja -innostusta, mikä näkyy työn tuottavuuden kasvuna ja työhyvinvoinnin lisääntymisenä. Se on iso juttu. Ihmisistä löytyy valtavasti potentiaalia, kun työn tekeminen on mielekästä.
Pahimmillaan laskutuspalveluala heikentää työntekijän työsuhdeturvaa
Niin hienoja mahdollisuuksia kuin laskutuspalveluala tarjoaakin, toimialaan ja sen kasvuun ei tule suhtautua liian sinisilmäisesti. Laskutuspalvelualan yleistymiseen liittyy myös riskejä, jotka on hyvä kaikkien alalla toimivien ja alaa hyödyntävien tiedostaa.
Laskutuspalvelualan suurin ongelma ovat osapuolten epäselvät statukset
Yksi suurimmista tämänhetkisistä riskeistä liittyy alalla toisinaan vallitsevaan epätietoisuuteen osapuolten oikeudellisesta asemasta.
Jotkin laskutuspalvelutoimialalla toimivat yritykset väittävät toimivansa kevytyrittäjiensä työnantajina. Ollakseen työnantajan asemassa laskutuspalveluyrityksen täytyisi kuitenkin ottaa täysi työnantajavastuu palvelunsa käyttäjistä. Tällöin laskutuspalveluyritys toimisi käytännössä vuokratyöyrityksenä, joka tekisi omissa nimissään sopimuksen toimeksiantajan kanssa ja vuokraisi kevytyrittäjiään heille.
Kevytrittäjyys tuo mukanaan vapauden päättää omasta työntekemisestä, ja se antaa paremman mahdollisuuden myös vaikuttaa omaan ansaintaan.
Yllä mainitussa tilanteessa laskutuspalveluyritys olisi vastuussa niin työsopimuslakien, työaikalakien kuin työehtosopimustenkin noudattamisesta. Se joutuisi työnantajan ominaisuudessa järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon, maksamaan mahdolliset sairaslomat, ottamaan vastuun työntekijöidensä työn lopputuloksesta sekä maksamaan työntekijöille sovitun palkan siitä riippumatta, maksaako asiakas laskujaan vai ei. Voidakseen toimia kevytyrittäjien työnantajana laskutuspalveluyrityksen tulisi siis täyttää kaikki työnantajan tunnusmerkit.
Kevytyrittäjä on statukseltaan yrittäjä, ja hänen vakuutusturvansakin täytyy silloin järjestää yrittäjäpuolelta.
Yleensä laskutuspalvelut eivät ole valmiita ottamaan täyttä työnantajan vastuuta käyttäjistään. Laskutuspalvelun käyttäjä ei silloin ole juridisessa työsuhteessa laskutuspalveluun. Laskutuspalvelu ei voi siten vakuuttaa palvelunsa käyttäjiä työntekijävakuutuksilla. Kevytyrittäjä on statukseltaan yrittäjä, ja hänen vakuutusturvansakin täytyy silloin järjestää yrittäjäpuolelta.
Yrittäjäpuolelta vakuuttaminen koskee niin eläke-, tapaturma- kuin työttömyysvakuuttamistakin. Laskutuspalveluyrityksen työntekijävakuutukset eivät kata kevytyrittäjien toimintaa. Laskutuspalvelu voi hoitaa kevytyrittäjiensä puolesta näiden lakisääteisiä velvoitteita vain kirjanpidon ja verotuksen osalta. Kevytyrittäjä on siis itse vastuussa omasta vakuuttamisestaan. Laskutuspalvelu voi hoitaa kevytyrittäjän vakuuttamisasioita vain tämän valtuutuksella.
Jos osapuolet eivät tiedä, millä statuksella työtä tehdään, myös vastuukuviot voivat jäädä hämärän peittoon, ja vakuuttamiset hoidetaan väärin perustein. Jos kevytyrittäjällä sattuu työssä tapaturma tai vahinko, ja jos laskutuspalvelun ottamat vakuutukset eivät kata yrittäjätyötä, kevytyrittäjä jää ilman vakuutusturvaa eli joutuu maksamaan vahingot omasta pussistaan.
Laskutuspalvelun käyttäjä saattaa maksaa laskutuksestaan lisäksi työttömyysvakuutusmaksuja, vaikkei hänen työnsä kerrytäkään palkansaajakassojen työssäoloehtoa. Yrittäjien työttömyyskassaan ei kuitenkaan työntekijän eläkevakuutuksella vakuutettu kevytyrittäjä voi liittyä. Myöskään kevytyrittäjän eläkkeen todellisesta karttumisesta ei ole tällä hetkellä täyttä varmuutta, jos eläkevakuutusmaksut on maksettu työntekijäpuolelle.
Siksipä työeläkeyhtiöt tekivätkin viisaan ratkaisun, ja päättivät siirtää kaikki kevytyrittäjät työntekijän eläkevakuutuksista yrittäjän eläkelain piiriin. Tämä ratkaisu selkiyttää kevytyrittäjän sosiaaliturvakysymyksiä, jotka ovat aikaisemmin olleet hyvin kimurantteja.
Laskutuspalvelun käyttö väärissä tilanteissa
Toinen iso uhkakuva liittyy laskutuspalveluiden käyttöön väärissä tilanteissa. Se lisää hämmennystä ja epäselviä tulkintatilanteita laskutuspalvelun osapuolten statuksesta. Laskutuspalveluita käytetään tällä hetkellä osittain tilanteissa, joissa sitä ei Verohallinnon ohjeen mukaan saa käyttää: ”Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät asiakkaan ja työntekijän välisessä suhteessa, heidän välilleen syntyy työsuhde. - - - Työstä maksettua palkkaa ja siihen liittyviä työnantajavelvoitteita ei voida tällöin siirtää laskutuspalveluyritykselle.”
Työlainsäädännössä on kuitenkin määritelty selkeästi työsuhteen tunnusmerkit: työsuhde syntyy, kun ”työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan”.
Jos siis työntarjoajalla säilyy oikeus johtaa ja valvoa kevytyrittäjän työskentelyä, kyseistä työtä ei voi laskutuspalvelun kautta toimeksiantona teetättää. Tällaisissa tilanteissa työntarjoajalla säilyy työnantajan vastuu kaikkine velvollisuuksineen.
Työsuhdetta ei voi muuntaa alihankintasuhteeksi pelkästään teettämällä työn laskutuspalveluyrityksen kautta.
Näiden tilanteiden monimutkaisuutta ei ainakaan yhtään helpota se, että jotkin laskutuspalveluyritykset tarjoavat palveluaan virheellisesti työnantajille ”palkanmaksupalveluna, jonka avulla voi välttää työnantajavelvollisuudet”.
Työsuhdetta ei voi siis muuntaa alihankintasuhteeksi pelkästään teettämällä työn laskutuspalveluyrityksen kautta. Siksi esimerkiksi kaupan kassa tai ravintolan tarjoilija eivät voi laskuttaa työtuntejaan kevytyrittäjinä laskutuspalvelun kautta.
Laskutuspalvelutoimijoilta vaaditaan yhteiskuntavastuullisuutta
Työelämän murrokseen liitetään toisinaan myös termi ”pakkoyrittäjyys”. Pakkoyrittäjyys tarkoittaa sitä, että työsuhteita korvataan yrittäjäsuhteilla kysymättä työntekijältä, haluaako hän toimia yrittäjänä vai ei. Pakkoyrittäjyys heikentää helposti työntekijän asemaa, sillä yrittäjän asemassa hän on neuvottelutilanteessa helpommin yksin, eivätkä häntä enää suojaa työlainsäädäntö tai työehtosopimukset.
Kevytyrittäjyyden yleistyessä ja yrittäjäksi siirtymisen helpottuessa myös pakkoyrittäjyys on vaarana lisääntyä. Jos työntekijän statuksella aikaisemmin toiminut kevytyrittäjä ei vieläpä ymmärrä vakuuttaa toimintaansa oikein, voi hän töiden päätyttyä menettää myös ansiosidonnaisen työttömyysturvansa.
Ihmisillä on työnteon suhteen erilaisia tarpeita. Osa ihmisistä hakee työltään turvallisuudentunnetta ja heidän työskentelynsä on tuottavampaa turvallisessa työsuhteessa
Ihmisillä on työnteon suhteen erilaisia tarpeita. Osa ihmisistä hakee työltään turvallisuudentunnetta, ja heidän työskentelynsä on tuottavampaa turvallisessa työsuhteessa. Kaikista ei kuitenkaan ole eikä tarvitsekaan olla yrittäjiksi, eikä tällaisia ihmisiä tule yrittäjyyteen painostaa.
Kevytyrittäjyys hyödyttää yhteiskuntaa kaikkein eniten silloin, kun se mahdollistaa yrittäjyyden eikä pakota siihen. Vastuullinen laskutuspalveluyritys ei edistä pakkoyrittäjyyttä.
Edistääkseen laskutuspalvelualan yhteiskuntavastuullisuutta Omapaja haluaa antaa seuraavat arvolupaukset:
Omapaja Oy
- tarjoaa ihmisille mahdollisuuden toteuttaa omia vahvuuksia ja unelmia
- haluaa helpottaa yrittäjänä toimimista, mutta ei tee sitä työsuhteiden kustannuksella
- ei edistä pakkoyrittäjyyttä, vaan tarjoaa palveluaan vain yrittäjyydestä kiinnostuneille
- jakaa avoimesti tietoa muun muassa kevytyrittäjän statuksesta, sosiaaliturvasta, oikeuksista ja velvollisuuksista
- pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa ja palveluitansa niin, että ennen kaikkea Omapajan kevytyrittäjät hyötyvät siitä